Haku blogikirjoituksista termillä
"snes":

tiistai, 22. lokakuuta 2013

Tämä kuvapainotteinen tarina kertoo erään custom-kotelointivirityksen tarinan. Tarinan loppu ei välttämättä ole tässä tapauksessa se onnellisin, mutta niinkuin niin monessa muussakin asiassa ei se lopputulos ole tärkein vaan se matka jonka tekee sinne päästäkseen :)

Itse innoistuin ajatuksesta rakentaa retropelikoneen kotelo perinteisiin isoihin VHS-koteloihin. Tällä tavoin superhalvalla tehdyn paketin saisi vaikka kirja/videohyllyyn piiloon ja siihen saisi tyylikkäät kansipaperit tulostettua ja pujoteltua suoraan koteloiden muovitaskuihin. Suunnittelin vielä kotelon niin, että leikkaan ja liimaan kolmen kotelon kannet yhteen ja näin saan koteloon koneen lisäksi ohjaimet ja bluetooth-näppäimistön.


Ensin kävin videodivarista hakemassa kolme samanväristä isoa VHS-elokuvaa, nämä tuhoamista anovat kasetit maksoivat 1e/kpl. Mittasin kansien reunoista sopivan verran (alimpaan koteloon 5mm muita pienempi reikä, selitys myöhemmin tekstissä) ja sitten leikkeilin mattoveitsellä ja saksilla, huomaa että vain keskimmäisestä kannesta otettiin tietysti molemmat reunat pois ;)

Seuraavaksi suunnittelin laitteiston osille paikat, alimmaisen kotelon sisään piti saada mahtumaan RaspberryPi, usb-hubi sekä rca-liittimet (halusin koneesta pelikoneen mökille, matkatelkkariin yms, joten HDMI-oli pois laskuista tällä kertaa), jotta koteloni saisi analogisesti kytkettyä ilman kansien avaamista (tässä vaiheessa onnellisen lopun mahdollisuus jäi pois laskuista, mutta siitä lisää artikkelin lopussa). Ostin Bebekistä 3kpl RCA liittimen, pätkän stereopiuhaa sekä 3,5mm urosliittimen (hintaa näille tuli yhteensä 3e).


RCA-liittimelle piti mittailla paikka kotelon kylkeen siten, että kaikki piuhat mahtuisivat kääntymään ongelmitta. VHS-koteloon sai reiät porattua melko helposti, muovin kanssa on mukava askarrella ainakin niin kauan kun se halkeaa (onneksi ei isoja halkeamia tullut).

Kun koteloiden rakenteet oli kunnossa oli aika ottaa liima käteen ja yhdistää kannet yhdeksi upeaksi paketiksi.


Siitä vaan osat paikoilleen ja kansista alussa irtileikatuista palasista sai liiman kera hyvin rakenneltua korokkeita ja pidikkeitä osille. Kun kone on alimmassa lokerossa, päätin jo alkuvaiheessa leikata alimmaisen kotelon reiän 5mm joka reunasta pienemmäksi, jolloin sain käytettyä toisesta kotelosta leikattua palasta välikantena konetilan ja varastotilan välillä. Kun välikansi oli paikoillaan sai kahden kotelon kokoiseen varastoon 2kpl SNES-ohjaimia, BlueTooth-näppäimistön, verkkovirtamuuntajan ja rca-piuhan huolellisesti pakattuna mahtumaan.

Tein testejä rca-piuhalla ainoastaan puhelimeni kanssa, eli kytkin 3,5mm plugin Nokialaiseen ja soitin musiikkia ja totesin että omat lukiopohjalta tehdyt juotokset olivat toimivia. Myöhemmin selvisi että tämä ei ollut tarpeeksi pätevä testaustapa, mutta ennen kuin päästään loppuratkaisuun täytyy koteloon vielä saada tyylikkäät kannet.


Ensin suunniteltiin ja toteutettiin kannen keskeiset grafiikat 3d-/kuvankäsittelyohjelmistoilla, tämän jälkeen googletettiin hyviä pelikuvia (nämähän olisi tosi-retro-mies kaapannut itse pelitilanteista, mutta enpä saanut aikaiseksi opetella tätä (ehkä opettelen ja kirjoitan siitä myöhemmin blogin)). Sen jälkeen vetävä takakansiteksti ja logot yms. Mitat on tietysti tärkeä saada oikein, joten huolellisuutta siinä. Sitten tulostin laulamaan ja kannet koteloon.

Lopputuloksena tyylikäs ja toimiva paketti. Niin, toimiva pakettina, mutta pelikoneena ei niinkään. Kolvaamani RCA-potikka nimittäin toimi hyvin puhelimessa, jossa on ilmeisesti parempi signaalien esivahvistus kuin Raspberryssä, sillä en koskaan saanut RCA-liittimistä kuvaa kuulumaan tai ääntä näkymään (en omista sähkömittauslaitteita, mutta tämänlaisen diagnoosin tein päättelemällä). Tämän johdosta aina pelatessa koneen piti olla auki ja pienen pelihetken jälkeen koko sisältö oli usein sekaisin lattialla/pöydällä ja piuhat solmussa. Pian totesin että toimivinta tässä paketissa oli se, että pelaamisen jälkeen sai pakattua kaikki osat yksiin kansiin ja piilotettua näkyvistä.

Silti, kuten alussa jo totesin oli kotelon rakentaminen hauskaa puuhaa ja suosittelen sitä kaikille kenellä ei ole Raspberrylleen mitään koteloa. Kehittäkää erilaisista purkeista/koteloista omannäköisenne paketti ja postatkaa vaikka kuva Arcade Overdriven Facebook-seinälle. Mutta jos aiotte RCA-liittimiä koteloihinne kiinnittää niin varmistakaa ensin jokin keino vahvistaa Raspberryn lähettämiä signaaleja :)

Kirjoittanut: klo    0 kommenttia

maanantai, 26. elokuuta 2013

Aluksi
Lähdemme liikkeelle oletuksesta että sinulla on kaikki edellisessä postauksessa tarvittavat välineet. Ihan ensimmäiseksi on meidän luotava SD-kortille emulaattorihirmumme käyttöjärjestelmä. Tarvitset tätä varten tietokoneen, jossa on asema SD-korteille, sekä softan, jolla voi kirjoittaa imagen SD-kortille. Softana olemme käyttäneet näppärää pikku ohjelmaa nimeltä Win32diskImager.

Tarvitsemme tietenkin myös imagen, joka kirjoitetaan SD-kortillemme. Erilaisia Linux- ja Android imageja, eli distroja, on tarjolla Raspberry PI:lle useita erilaisia mitä erilaisempiin käyttötarkoituksiin. Tässä tapauksessa käytämme Shea Silvermanin loistavaa distroa nimeltä PiMAME. Mene PiMAMEn sivulle ja lataa koneellesi uusin distro PiMAMEsta (tätä kirjoittaessa uusin oli versio 0.7.8). Muita Raspberry Pi distroja löydät esimerkiksi tältä sivulta.

Olemmeko valmiit kirjoittamaan käyttöjärjestelmä imagen SD-kortille? Käynnistä siis Win32diskImager (softa käynnistyy poikkeuksellisen hitaasti ainakin Windows Vistalla). Win32diskImagerissa valitse image file -kenttään lataamasi PiMAME. Sitten valitse asema, jossa SD-korttisi sijaitsee ja paina "write". N. 20 minuutin päästä sinulla pitäisi olla nyt uunituore käyttöjärjestelmä PiMAMEsta SD-kortillasi!

Junttaa nyt kirjoittamasi SD-kortti Raspberry Pi:n korttipaikkaan, kytke HDMI-piuha tai RCA-kaapeli monitoriisi, kytke verkkopiuha (jos haluat käyttää lähiverkkoa), laita näppäimistö kiinni USB-liittimeen ja sen jälkeen kytke laitteeseen virta. Mikäli kaikki on kunnossa, pitäisi ruudulla näkyä komentorivi ja siinä pitäisi vilistä käynnistyskomentoja ja sen jälkeen pitäisi käynnistyä PiMAMEn päävalikko.

SSH
Tässä vaiheessa on hyvä ottaa puheeksi SSH-yhteyden käyttö. PiMAME distribuutio tukee SSH-yhteyttä ja oletuksena se on päällä. Elikkä sen avulla voit ottaa yhteyden Raspberry Pi:hin taloutesi toisilta tietokoneilta lähiverkon kautta. Huomaa, että SSH:n ja lähiverkon käyttö ei ole mitenkään pakollista Raspberry Pi:n asentamisessa, mutta se tekee monen asian (esimerkiksi komentojen copy pastaamisen), huomattavasti helpommaksi.

SSH-client ohjelmaksi käy hyvin esimerkiksi Putty. Jotta saat tietokoneesi yhdistettyä SSH-yhteydellä Pi:hin, sinun tulee ensiksi tietää mikä on Raspberry Pi:n lähiverkon IP-osoite. IP:osoiteen löydät PiMAMEN oletuksena käynnistyvästä päävalikosta valitsemalla valikon tools. IP-soite lukee tools valikon yläreunassa. Oletamme tässä kohtaa, että olet yhdistänyt Pi:n lähiverkkoon verkkokaapelilla tai WLAN:lla. Verkkokaapelilla lähiverkkoon kykeytyminen ei pitäisi vaatia mitään lisätoimia.

Käynnistä ohjelma Putty tietokoneellasi ja syötä urkkimasi Raspberry Pi:n osoite Puttyyn ja paina connect. Mikäli kaikki on ok, kysyy Puttyn komentorivi käyttäjätunnusta ja salasanaa. Oletuksena PiMAME:ssa ne ovat pi (käyttäjätunnus) raspberry (salasana). Nyt lähiverkkoyhteyden tulisi käynnistyä ja näin voit tehdä Puttyn kautta komentoja Raspberry Pi:hisi vaikka läppärisi kautta! Esimerkiksi kaikki seuraavat asetukset pystyt tekemään Pi:hisi etänä toiselta tietokoneelta:

Perusaseukset
Kaksi asetusta on syytä ottaa käyttöön heti kättelyssä. Alkuvalikossa Tools ja raspi-config. Valitse valikko Expand filesystem. Tämä toiminto laajentaa PiMAME:n levypartition käyttämään SD-kortin koko tilaa.

Valitse valikko overclock. PiMAMEA käyttäessa kannattaa ehdottomasti ylikellottaa laite nopeaimpaan asetukseen eli 1000 Mhz:iin. Mikäli näin ei tehdä, saattavat pelit pyöriä huomattavasti hitaammin ja tökkivämmin. Ylikellotuksen varjopuoli on suurempi virrankulutus ja laitteen kuumeneminen, mikä teoriassa saattaa laskea laitteen ja sen osien käyttöikää. Kun poistut valikosta, valitse että käynnistä laite uudelleen. Huom. pääset tähän valikkoon komentorivillä komennolla sudo raspi-config.

Vapaavalintaiset:

Fonttikoon muuttaminen
Raspberry Pi komentorivin fonttikoko on natiivisti tuskallisen pieni, mikäli sitä tarkastellaan isoilla ruuduilla. Siksi onkin hyvä muuttaa komentorivin fonttikoko heti kättelyssä. Tätä asetusta kontrolloidaan tiedostossa console-setup, joka löytyy kansiosta /etc/default. Meidän täytyy siis muokata kyseistä tiedostoa. Muokkaaminen onnistuu esimerkiksi komentorivin työkalulla nano.

Avataan console_setup muokattavaksi komennolla sudo nano /etc/default/console-setup. Huomaa että määritys sudo (super user) pitää tässä distrossa lisätä miltei joka komennon alkuun, jotta toiminto voidaan suorittaa.

Nano tekstieditorissa kirjoita kyseisiin kohtiin seuraavat arvot FONTFACE = "VGA", FONTSIZE = "32x16". Lopeta muokkaus painamalla ctrl+x. Nano kysyy tallennetaanko muutokset. Vastaa yes. Haluamme pitää tiedostonimen samalla joten painamme enter, jolloin edellinen versio console_setupista ylikirjoitetaan uudella.

Tämän jälkeen fonttikoon pitäisi seuraavalla käynnistyksellä olla huomattavasti isompi.

Joystickin asennus
Kytke peliohjaimesi kiinni Raspberry Pi:hin. HUOM! Älä koskaan kytke tai poista laitetta sen ollessa päällä. Sammuta virta aina varmuuden vuoksi. Laitteen kytkeminen tai poistaminen "lennosta" sattaa johtaa levyimagen  korruptoitumiseen, jolloin edessä on kortin uudelleen kirjoitus Win32:sella! (on myös viisasta aina sammuttaa laite käyttämällä komentoa sudo poweroff)

Poistu PiMAMEn päävalikosta valitsemalla exit. Asennetaan joystick komennolla sudo apt-get install joystick. Kun joystick on asennettu, kalibroidaan ohjain komennolla jscal /dev/input/js0. Tämän jälkeen voit testata nappuloita komennolla jstest /dev/input/js0. Kun painelet ohjaimen nappuloita, pitäisi painallusten vastata komentorivillä lukevien näppäinkoodien kuvausta.

Kas näin! Näillä eväillä meillä onkin valmiiksi asennettu PiMAME emulaattoriasema. Mutta nyt vasta se homma alkaa...
 
Kirjoittanut: klo    0 kommenttia