maanantai, 26. elokuuta 2013

Aluksi
Lähdemme liikkeelle oletuksesta että sinulla on kaikki edellisessä postauksessa tarvittavat välineet. Ihan ensimmäiseksi on meidän luotava SD-kortille emulaattorihirmumme käyttöjärjestelmä. Tarvitset tätä varten tietokoneen, jossa on asema SD-korteille, sekä softan, jolla voi kirjoittaa imagen SD-kortille. Softana olemme käyttäneet näppärää pikku ohjelmaa nimeltä Win32diskImager.

Tarvitsemme tietenkin myös imagen, joka kirjoitetaan SD-kortillemme. Erilaisia Linux- ja Android imageja, eli distroja, on tarjolla Raspberry PI:lle useita erilaisia mitä erilaisempiin käyttötarkoituksiin. Tässä tapauksessa käytämme Shea Silvermanin loistavaa distroa nimeltä PiMAME. Mene PiMAMEn sivulle ja lataa koneellesi uusin distro PiMAMEsta (tätä kirjoittaessa uusin oli versio 0.7.8). Muita Raspberry Pi distroja löydät esimerkiksi tältä sivulta.

Olemmeko valmiit kirjoittamaan käyttöjärjestelmä imagen SD-kortille? Käynnistä siis Win32diskImager (softa käynnistyy poikkeuksellisen hitaasti ainakin Windows Vistalla). Win32diskImagerissa valitse image file -kenttään lataamasi PiMAME. Sitten valitse asema, jossa SD-korttisi sijaitsee ja paina "write". N. 20 minuutin päästä sinulla pitäisi olla nyt uunituore käyttöjärjestelmä PiMAMEsta SD-kortillasi!

Junttaa nyt kirjoittamasi SD-kortti Raspberry Pi:n korttipaikkaan, kytke HDMI-piuha tai RCA-kaapeli monitoriisi, kytke verkkopiuha (jos haluat käyttää lähiverkkoa), laita näppäimistö kiinni USB-liittimeen ja sen jälkeen kytke laitteeseen virta. Mikäli kaikki on kunnossa, pitäisi ruudulla näkyä komentorivi ja siinä pitäisi vilistä käynnistyskomentoja ja sen jälkeen pitäisi käynnistyä PiMAMEn päävalikko.

SSH
Tässä vaiheessa on hyvä ottaa puheeksi SSH-yhteyden käyttö. PiMAME distribuutio tukee SSH-yhteyttä ja oletuksena se on päällä. Elikkä sen avulla voit ottaa yhteyden Raspberry Pi:hin taloutesi toisilta tietokoneilta lähiverkon kautta. Huomaa, että SSH:n ja lähiverkon käyttö ei ole mitenkään pakollista Raspberry Pi:n asentamisessa, mutta se tekee monen asian (esimerkiksi komentojen copy pastaamisen), huomattavasti helpommaksi.

SSH-client ohjelmaksi käy hyvin esimerkiksi Putty. Jotta saat tietokoneesi yhdistettyä SSH-yhteydellä Pi:hin, sinun tulee ensiksi tietää mikä on Raspberry Pi:n lähiverkon IP-osoite. IP:osoiteen löydät PiMAMEN oletuksena käynnistyvästä päävalikosta valitsemalla valikon tools. IP-soite lukee tools valikon yläreunassa. Oletamme tässä kohtaa, että olet yhdistänyt Pi:n lähiverkkoon verkkokaapelilla tai WLAN:lla. Verkkokaapelilla lähiverkkoon kykeytyminen ei pitäisi vaatia mitään lisätoimia.

Käynnistä ohjelma Putty tietokoneellasi ja syötä urkkimasi Raspberry Pi:n osoite Puttyyn ja paina connect. Mikäli kaikki on ok, kysyy Puttyn komentorivi käyttäjätunnusta ja salasanaa. Oletuksena PiMAME:ssa ne ovat pi (käyttäjätunnus) raspberry (salasana). Nyt lähiverkkoyhteyden tulisi käynnistyä ja näin voit tehdä Puttyn kautta komentoja Raspberry Pi:hisi vaikka läppärisi kautta! Esimerkiksi kaikki seuraavat asetukset pystyt tekemään Pi:hisi etänä toiselta tietokoneelta:

Perusaseukset
Kaksi asetusta on syytä ottaa käyttöön heti kättelyssä. Alkuvalikossa Tools ja raspi-config. Valitse valikko Expand filesystem. Tämä toiminto laajentaa PiMAME:n levypartition käyttämään SD-kortin koko tilaa.

Valitse valikko overclock. PiMAMEA käyttäessa kannattaa ehdottomasti ylikellottaa laite nopeaimpaan asetukseen eli 1000 Mhz:iin. Mikäli näin ei tehdä, saattavat pelit pyöriä huomattavasti hitaammin ja tökkivämmin. Ylikellotuksen varjopuoli on suurempi virrankulutus ja laitteen kuumeneminen, mikä teoriassa saattaa laskea laitteen ja sen osien käyttöikää. Kun poistut valikosta, valitse että käynnistä laite uudelleen. Huom. pääset tähän valikkoon komentorivillä komennolla sudo raspi-config.

Vapaavalintaiset:

Fonttikoon muuttaminen
Raspberry Pi komentorivin fonttikoko on natiivisti tuskallisen pieni, mikäli sitä tarkastellaan isoilla ruuduilla. Siksi onkin hyvä muuttaa komentorivin fonttikoko heti kättelyssä. Tätä asetusta kontrolloidaan tiedostossa console-setup, joka löytyy kansiosta /etc/default. Meidän täytyy siis muokata kyseistä tiedostoa. Muokkaaminen onnistuu esimerkiksi komentorivin työkalulla nano.

Avataan console_setup muokattavaksi komennolla sudo nano /etc/default/console-setup. Huomaa että määritys sudo (super user) pitää tässä distrossa lisätä miltei joka komennon alkuun, jotta toiminto voidaan suorittaa.

Nano tekstieditorissa kirjoita kyseisiin kohtiin seuraavat arvot FONTFACE = "VGA", FONTSIZE = "32x16". Lopeta muokkaus painamalla ctrl+x. Nano kysyy tallennetaanko muutokset. Vastaa yes. Haluamme pitää tiedostonimen samalla joten painamme enter, jolloin edellinen versio console_setupista ylikirjoitetaan uudella.

Tämän jälkeen fonttikoon pitäisi seuraavalla käynnistyksellä olla huomattavasti isompi.

Joystickin asennus
Kytke peliohjaimesi kiinni Raspberry Pi:hin. HUOM! Älä koskaan kytke tai poista laitetta sen ollessa päällä. Sammuta virta aina varmuuden vuoksi. Laitteen kytkeminen tai poistaminen "lennosta" sattaa johtaa levyimagen  korruptoitumiseen, jolloin edessä on kortin uudelleen kirjoitus Win32:sella! (on myös viisasta aina sammuttaa laite käyttämällä komentoa sudo poweroff)

Poistu PiMAMEn päävalikosta valitsemalla exit. Asennetaan joystick komennolla sudo apt-get install joystick. Kun joystick on asennettu, kalibroidaan ohjain komennolla jscal /dev/input/js0. Tämän jälkeen voit testata nappuloita komennolla jstest /dev/input/js0. Kun painelet ohjaimen nappuloita, pitäisi painallusten vastata komentorivillä lukevien näppäinkoodien kuvausta.

Kas näin! Näillä eväillä meillä onkin valmiiksi asennettu PiMAME emulaattoriasema. Mutta nyt vasta se homma alkaa...
 
Kirjoittanut: klo    0 kommenttia

tiistai, 20. elokuuta 2013

Päästäksesi alkuun sinun on hankittava itsellesi Raspberry Pi, pieni, kevyt, edullinen ja tehokas pikku tietokone. Tällä hetkellä Pi:stä on julkaistu kaksi versiota A ja B, joista B:n voi liittää verkkoon ja se on siksi meidän valintamme. B-mallissa on myös tuplasti enemmän muistia (512mb).

Pi toimitetaan ilman mitään lisälaitetta, joten sinun pitää hankkia siihen myös virtalähde, mutta älä hätäänny, virtalähteenä käytetään micro-USB liittimellä varustettua puhelimen laturia. Kovalevynä käytetään tavallista digikameroista tuttua SD-korttia (suositus vähintään 8gb), johon asennetaan Pi:lle sopiva linux-käyttöjärjestelmä. Virtajohdon ja SD-kovalevyn lisäksi on tarpeen myös USB-liittimellä kytkettävät näppäimistö ja hiiri (voivat olla myös langattomia) sekä halutessasi USB-peliohjain, sillä Arcade-pelejä ei ole suunniteltu pelattavaksi näppäimistöllä ja hiirellä.


Micro-USB laturi ja vähintään 8 gigainen SD-kortti ovat pakollisia hankintoja, mutta itse olen tykästynyt myös tällaiseen Bluetooth-mininäppäimistöön, joka toimii kätevästi kuin kaukosäädin ja on helppo jemmata vaikka laatikkoon. Samoin hyödyksi on USB-hubi, joka on käytännössä USB-jatkojohto ja lisää käytettävissä olevien USB-liittimien määrän kahdesta vaikka viiteen. USB-hubi on hyvä olla varustettu omalla virtalähteellä, tällöin lisälaitteet eivät ime RasPin jo valmiiksi vähäisiä virtoja, heikentäen näin sen toimintavarmuutta.
Huom! Kaikki langattomat näppäimistöt ja hiiret sekä vanhat SD-kortit eivät välttämättä ole yhteensopivia Raspberry Pi:n kanssa. Lista testatuista laitteista löytyy täältä, kannattaa lukaista ennen kuin tilaa laitteen.
Lisäksi tietokone pitää jotenkin kytkeä televisioon tai monitoriin, eli tarvitset HDMI tai RCA-johdon kuvan siirtämistä varten (HDMI siirtää myös äänen). RCA-johtoa käytettäessä ääni pitää siirtää korvakuulokeulostulon kautta (3.5mm) vahvistimeen, televisioon tms.

Kuvan ja äänen siirtoa varten joko digitaalinen HDMI (vas.) tai analoginen 3.5mm plugilla varustettu stereo RCA-johto sekä yksittäinen RCA-johto analogiselle kuvalle. Joidenkin MAME-pelien kanssa voi äänien kanssa olla ongelmia käytettäessä analogista piuhaa.

Verkkoon kytkemistä varten on saatavilla oltava myös verkkopiuha tai USB-WLAN (langaton) palikka. Raspberry Pi -tietokone on kuoreton, periaatteessa pelkkä piirilevy, joka ei välttämättä tarvitse kotelointia, mutta jos haluat niin voit joko rakentaa kotelon itse tai hankkia valmiin. Omasta mielestäni itse rakennettu kotelo on aina hienompi, julkaisen myöhemmin tarkemmat speksit omasta VHS-kansiin rakennetusta kotelostani.
Tässä siis yhteenveto tarvittavista laitteista, ostokset voi tehdä vaikka Amazonissa, Suomalaisissa verkkokaupoissa hinnat yleensä hiukan korkeammat:
Yhteensä hintaa hankinnoille tulee 50-100e riippuen mistä ostat ja joudutko ostamaan kaikki komponentit vai onko käytössäsi jo näppiksiä, piuhoja yms. Seuraavaksi blogimerkinnäksi lähiaikoina tulee luultavasti asennusohjeet, joten pysykäähän kanavalla!
Kirjoittanut: klo    0 kommenttia